Tiedättekö tunteen kun loppuu kärsivällisyys?!?! Sonja taitaa omata sitä astetta enemmän sillä se on jaksanut puurtaa tämän blogin kimpussa monta monituista tuntia, jopa päivää. Kuvat ei oo oikeen asettuakseen, hyppivät eri riveillä ja vaihtavat vielä kaiken lisäksi väriäkin. (Kuvat ei ole siis missään aikajärjestyksessä) Syyhän on siis totaalisesti tässä Bloggerissa!!! Itse kirjoittajilla on ATK-taidot niiiin hallussa. Henna on jostain kumman syystä ollut enemmän omissa oloissaan ja mietteissään ja blogi ei oo käynyt mielen vieressäkään :D
Viimeiset kolme viikkoa ollaan viiletetty tukka putkella etiäpäin. Auton vuokraaminen oli yks parhaimmista ideoista mitä ollaan reissun aikana saatu päähämme. Sen koommin ei oo kerennyt tänne blogiin kirjottelemaan, kun jokainen päivä on ollut täynnä ohjelmaa (ja hyvät nettiyhteydet on kortilla).. Toistaiseksi on tuntunut todella hyvältä, sillä halu nähdä ja kokea uusia juttuja on suuri. Parasta mahdollista antia reissaamisessa on se, kun voi rauhallisesti omaa tahtia herätä uuteen aamuun, syödä hitaasti ah-niin-ravitsevaa-ja-maistuvaa aamupuuroa ja miettiä, että "mitä tytöt tänään tehtäis?"
Huh, mistähän kirjoittamisen aloittais, ku purettavaa tavaraa riittää. Viikot on vierähtäny hirveetä vauhtia. Reissua on nyt kuukausi takana ja ollaan nähty paljon upeita paikkoja.
Helppo hymyillä
Gold Coast
Byron bay
Yölliset tunnelmoinnit ja korttipelit Newcastlessa.
junalla Sydneyhyn
Ihanat serkukset
pojat vaimoineen
Aboriginaaleja
Brisbanesta etelään sijaitsee surffiparatiisi Gold coast, jossa oltiin suomiporukalla. Grillattiin ja vietettiin Rabelle yllätyssynttäreitä upeissa puistomaisemissa meren rannalla; pilvenpiirtäjät halkoivat taivasta kivenheiton päässä ja kuu nousi horisontista meren ylle. Muille suomalaisille tää oli jo tuttu näky, mutta minä ja Henna ei maltettu lopettaa päivittelemistä. Sonjan serkku Venla on au pairina Coastilla ökyperheessä ja perheen ollessa muualla loman vietossa pääsimme maistamaan luxuselämää; lepuuttamaan koipiamme upottaviin sänkyihin ja maistelemaan ihkaoikealla kahvikoneella tehtyä kahvia Venla aina yhtä tehokkaana mimminä pesi meidän rinkoissa ryvettyneet vaatteet. Tuntuu reissussa aina yhtä hyvälle haistella ja tunnustella puhdasta pyykkiä.
Coastilla grillailtiin nahkaa upealla biitsillä (oisko ollu nimeltään Surfers paradise tmv.), kunnes rankkasade yllätti meidät jälleen. Vältyttiin kastumiselta poikien autossa sadetta pidellen ja ihailtiin salamataidetta. Pojat on saanu jalkaa Coastilla asuvien suomalaisten oven väliin ja ovat saaneet majailla edullisesti suomalaisen pariskunnan alakerrassa. Päästiin sinne poikien siivellä pariksi yöksi. Eka yö meni pihalla teltassa ja toisena yönä tuttavuutta hierottuamme löydettiin itsemme pariskunnan olohuoneen lattialta nukkumasta.. Täällä on erittäin ystävällisiä ihmisiä, ei voi kuin ihailla tätä avarakatseisuutta ja anteliaisuutta.
Coastilta ajeltiin parin auton voimin hippikylä Byron bayhin, joka on ollu tähänastisista paikoista mieluisin. Sinne saimme lisää sukua paikalle, kun Sonjan serkut Eemil ja Linnea lensivät Sydneystä Byroniin viettämään minilomaa kanssamme. Majapaikkana toimi kiva reppureissaajien suosima leirintäalue. Oman haasteensa telttaelämään tuo iltasateet, jotka eivät suinkaan kovin harvinaisia täällä ole.. Ankeiden suvistelttailukokemusten jälkeen telttailuun ja leiriolosuhteisiin on täällä saanu ihan uuden tatsin
Taivas leimusi tulenpunaisena auringonlaskun aikaan
Suurin osa jouluporukasta
Sydney
Byron bay on täynnä mitä mielenkiintoisemman oloisia ja näköisiä persoonia..Iltaisin rannalla kirjava porukka vauvasta vaariin, koirat mukaan lukien, tanssi ja lauloi, toiset toivat mausteensa meininkiin soittimilla.. Tuntui, että Byronin ihmiset elävät kylässä ihan omassa kuplassaan, omia sääntöjä noudattaen. Me niin tavallisina ja tunnollisina veronmaksajina ihailun ja ihmetyksen sekaisin tuntein nautimme kylän tunnelmasta. Byronissa oli kauniita biitsejä ja pojille surffispotteja. Saatiimpa mekin kokeilla poikien laudoilla hetki aalloissa. Toisin sanoen yritettiin kaikin keinoin pysyä laudan päällä edes makuuasennossa ja ihailtiin meidän ohi tyylikkäästi kurvailevia surffityttöjä ja -poikia.
Byronin yössä koimme huikaisevia hetkiä, kun kirkkaalla ilmalla ajelimme majakalle ihailemaan tähtitaivasta. Tuhansien tähtien loistaessa taivaalla pohdimme elämän suuria kysymyksiä. Näinä hetkinä tuntee itsensä kovin pieneksi. Byronissa nähtiin myös ensimmäiset delfiinit ja yksi pienenpieni puuhun kiipeävä koala.
Brisbanessa asuu suomalainen meikäläinen mummo poikansa kanssa. Aiemmin tänä syksynä suomalaiset oli järjestäny hänen luonaan ensimmäiset seurat Brisbanen historiassa. Päätimme reilu 20-päisen suomitiimimme voimin ehdottaa mummolle iltakylää. Senja-mummo suostui tähän ilomielin ja otti meidät vastaan sovittuna iltana. Senja kertoi värikkäästä ja osin traagisestakin elämänhistoriastaan mielenkiintoisia tarinoita. Lauloimme joululauluja ja sinkkareita. Vierailusta jäi oikein lämmin mieli!
Joulu lähestyi ja sitä oltiin suunniteltu viettäväksi leirintäalueella Sydneyn kupeessa. Brisbanesta Sydneyyn on matkaa reilut 900 km ja matkan varrella itärannikko on täynnä upeita paikkoja. Matkan olis voinu taittaa busseilla tai lentämällä, mut iloksemme mahduttiin ihanien Hakkaraisten poikien kyytiin "sillit purkissa" -meiningillä. Auto pakattiin, Ikean lihapullista ja irtokarkeista energiaa tankattiin ja roadtrip sai alkaa. Matkan aikana nähdyiltä paikoilta on hiukan hatarat muistikuvat, koska pojat hoiti kartanlukupuolta ja me tytöt istuimme tyytyväisenä takapenkillä. Toisten poikien auto ajeli samoja reittejä; välillä matkanteosta puutuneita paikkoja verryteltiin yhdessä korista pelaillen ja lapsuudesta muisteltuja leikkejä leikkien. Syömäpuolta varten haimme edullisesta K-mart-tavaratalosta piknikvehkeitä, retkikeittimen sekä muuta tarpeellista. Matkantekoa värittivät usein tuntien mittaisiksi venähtäneet ruokatauot, kun väänsimme milloin minkäkin tien varrella tai metsässä loputtomia puuroannoksiamme ja grillailimme puistoissa herkullisia aterioita. Ruoan päälle juotuja herkullisia pikakahveja ja lukuisia pelattuja korttipelejä ei sovi myöskään unohtaa.
Hennan ja Raben roadtrip kävi astetta jännittävämmäksi, kun ihastuksen kipinät sähköistivät ilmaa puolin ja toisin. Jotain ihmeellistä ja onnellista tapahtui, kunnes pariskunnan seurustelusta tuli kotiinsoitettujen puheluiden myötä virallista jouluaattoa edeltävänä yönä <3
Bronte beach
oikea tilaihme, varsinkin kun Atte on pakkaamassa
Joulun vietimme Newcastlessa alkeellisella leirintäalueella 36-henkisen suomitiimin kanssa. Kokemus oli erilainen, ikimuistoinen ja mukava. Suomalaisia jouluruokia emme voineet kuin yrittää jäljitellä. Jouluruokamme sisälsi lihaa, makaronisalaattia, tuoresalaattia, hedelmäleipää ja maissia. Palanpainikkeeksi maistelimme Tobleronea ja paikallisia suklaita. Jotkut onnekkaat saivat Suomesta lähetetyistä paketeista Fazerin suklaita, joita salavarkain muutkin maistelimme.. Jouluaattoiltana leikimme lahjaryöstöä, johon halukkaat osallistuivat lahjallaan. Söimme herkkuja kynttilöiden ja jouluvalojen loisteessa ja tutustuimme uusiin ihmisiin. Yöllä leirintäalue oli muutoin hiljainen, ainoastaan suomalaiset olivat hereillä ja yrittivät hillitysti juhlia :D Yöllä hiivimme taskulamppujen valossa lähirannalle laulamaan joululauluja Eemilin säestäessä kitaralla. Laulut ja luettu jouluevankeliumi toivat hieman joulumieltä jokaisen rintaan. Pientä mieleen hiipinyttä koti-ikävää sai hillittyä sillä, ettei akkua ollut puhelimissa kolmeen päivään, eikä kotoa saanut kuvia tai viestejä. Joulupäivä ja Tapaninpäivä olivat aurinkoisia ja kuumia, joten vietimme ne rannalla makoillen.
Hyvällä mielikuvituksella ja luovuudella saatiin loihdittua loistavat pöperöt jouluksi myös eräolosuhteissa... ja ei muutakun ääntä kohti
H&R
Ihana aamuhetki
City beach
HAPPY NEW YEAR 2015 !
Joulu lusittuamme ja teltat pakattuamme matka jatkui kohti Sydneytä, jossa meitä tyttöjä odotti viikoksi vuokrattu talo pehmeine sänkyineen, ah. Lukijoiden kiinnostuksen säilyttääksemme säästämme Sydney-tarinat seuraavaan blogitekstiin.
Kaikkea hyvää teille sinne Suomeen, pysykää linjoilla ja laittakaa viestiä. Nauttikaa höntsyistä ja muista talven riemuista. :)
Lungi meininki
Öinen Brisbane
Viimeiset kolme viikkoa ollaan viiletetty tukka putkella etiäpäin. Auton vuokraaminen oli yks parhaimmista ideoista mitä ollaan reissun aikana saatu päähämme. Sen koommin ei oo kerennyt tänne blogiin kirjottelemaan, kun jokainen päivä on ollut täynnä ohjelmaa (ja hyvät nettiyhteydet on kortilla).. Toistaiseksi on tuntunut todella hyvältä, sillä halu nähdä ja kokea uusia juttuja on suuri. Parasta mahdollista antia reissaamisessa on se, kun voi rauhallisesti omaa tahtia herätä uuteen aamuun, syödä hitaasti ah-niin-ravitsevaa-ja-maistuvaa aamupuuroa ja miettiä, että "mitä tytöt tänään tehtäis?"
Huh, mistähän kirjoittamisen aloittais, ku purettavaa tavaraa riittää. Viikot on vierähtäny hirveetä vauhtia. Reissua on nyt kuukausi takana ja ollaan nähty paljon upeita paikkoja.
Helppo hymyillä
Laiton leirimme. 05.37 ylös auringonnousun aikaan. Taas sarjassamme niitä aamuja että luulemme olevamme "keskellä ei mitään" ja aamulla herättyämme ympäristössä on täystohina päällä. On kalastajaa ja lenkkeilijää..:D
Byron bay
Dominoksen 3 euron pitsa.
Make ja Pedu elementissään.
Darling Harbour. Ei hassumpi paikka ;)
junalla Sydneyhyn
Ihanat serkukset
pojat vaimoineen
Aboriginaaleja
Brisbanesta etelään sijaitsee surffiparatiisi Gold coast, jossa oltiin suomiporukalla. Grillattiin ja vietettiin Rabelle yllätyssynttäreitä upeissa puistomaisemissa meren rannalla; pilvenpiirtäjät halkoivat taivasta kivenheiton päässä ja kuu nousi horisontista meren ylle. Muille suomalaisille tää oli jo tuttu näky, mutta minä ja Henna ei maltettu lopettaa päivittelemistä. Sonjan serkku Venla on au pairina Coastilla ökyperheessä ja perheen ollessa muualla loman vietossa pääsimme maistamaan luxuselämää; lepuuttamaan koipiamme upottaviin sänkyihin ja maistelemaan ihkaoikealla kahvikoneella tehtyä kahvia Venla aina yhtä tehokkaana mimminä pesi meidän rinkoissa ryvettyneet vaatteet. Tuntuu reissussa aina yhtä hyvälle haistella ja tunnustella puhdasta pyykkiä.
Coastilla grillailtiin nahkaa upealla biitsillä (oisko ollu nimeltään Surfers paradise tmv.), kunnes rankkasade yllätti meidät jälleen. Vältyttiin kastumiselta poikien autossa sadetta pidellen ja ihailtiin salamataidetta. Pojat on saanu jalkaa Coastilla asuvien suomalaisten oven väliin ja ovat saaneet majailla edullisesti suomalaisen pariskunnan alakerrassa. Päästiin sinne poikien siivellä pariksi yöksi. Eka yö meni pihalla teltassa ja toisena yönä tuttavuutta hierottuamme löydettiin itsemme pariskunnan olohuoneen lattialta nukkumasta.. Täällä on erittäin ystävällisiä ihmisiä, ei voi kuin ihailla tätä avarakatseisuutta ja anteliaisuutta.
Coastilta ajeltiin parin auton voimin hippikylä Byron bayhin, joka on ollu tähänastisista paikoista mieluisin. Sinne saimme lisää sukua paikalle, kun Sonjan serkut Eemil ja Linnea lensivät Sydneystä Byroniin viettämään minilomaa kanssamme. Majapaikkana toimi kiva reppureissaajien suosima leirintäalue. Oman haasteensa telttaelämään tuo iltasateet, jotka eivät suinkaan kovin harvinaisia täällä ole.. Ankeiden suvistelttailukokemusten jälkeen telttailuun ja leiriolosuhteisiin on täällä saanu ihan uuden tatsin
Taivas leimusi tulenpunaisena auringonlaskun aikaan
<3
mukailtu joulusapuska
Byron bay on täynnä mitä mielenkiintoisemman oloisia ja näköisiä persoonia..Iltaisin rannalla kirjava porukka vauvasta vaariin, koirat mukaan lukien, tanssi ja lauloi, toiset toivat mausteensa meininkiin soittimilla.. Tuntui, että Byronin ihmiset elävät kylässä ihan omassa kuplassaan, omia sääntöjä noudattaen. Me niin tavallisina ja tunnollisina veronmaksajina ihailun ja ihmetyksen sekaisin tuntein nautimme kylän tunnelmasta. Byronissa oli kauniita biitsejä ja pojille surffispotteja. Saatiimpa mekin kokeilla poikien laudoilla hetki aalloissa. Toisin sanoen yritettiin kaikin keinoin pysyä laudan päällä edes makuuasennossa ja ihailtiin meidän ohi tyylikkäästi kurvailevia surffityttöjä ja -poikia.
Byronin yössä koimme huikaisevia hetkiä, kun kirkkaalla ilmalla ajelimme majakalle ihailemaan tähtitaivasta. Tuhansien tähtien loistaessa taivaalla pohdimme elämän suuria kysymyksiä. Näinä hetkinä tuntee itsensä kovin pieneksi. Byronissa nähtiin myös ensimmäiset delfiinit ja yksi pienenpieni puuhun kiipeävä koala.
Brisbanessa asuu suomalainen meikäläinen mummo poikansa kanssa. Aiemmin tänä syksynä suomalaiset oli järjestäny hänen luonaan ensimmäiset seurat Brisbanen historiassa. Päätimme reilu 20-päisen suomitiimimme voimin ehdottaa mummolle iltakylää. Senja-mummo suostui tähän ilomielin ja otti meidät vastaan sovittuna iltana. Senja kertoi värikkäästä ja osin traagisestakin elämänhistoriastaan mielenkiintoisia tarinoita. Lauloimme joululauluja ja sinkkareita. Vierailusta jäi oikein lämmin mieli!
Joulu lähestyi ja sitä oltiin suunniteltu viettäväksi leirintäalueella Sydneyn kupeessa. Brisbanesta Sydneyyn on matkaa reilut 900 km ja matkan varrella itärannikko on täynnä upeita paikkoja. Matkan olis voinu taittaa busseilla tai lentämällä, mut iloksemme mahduttiin ihanien Hakkaraisten poikien kyytiin "sillit purkissa" -meiningillä. Auto pakattiin, Ikean lihapullista ja irtokarkeista energiaa tankattiin ja roadtrip sai alkaa. Matkan aikana nähdyiltä paikoilta on hiukan hatarat muistikuvat, koska pojat hoiti kartanlukupuolta ja me tytöt istuimme tyytyväisenä takapenkillä. Toisten poikien auto ajeli samoja reittejä; välillä matkanteosta puutuneita paikkoja verryteltiin yhdessä korista pelaillen ja lapsuudesta muisteltuja leikkejä leikkien. Syömäpuolta varten haimme edullisesta K-mart-tavaratalosta piknikvehkeitä, retkikeittimen sekä muuta tarpeellista. Matkantekoa värittivät usein tuntien mittaisiksi venähtäneet ruokatauot, kun väänsimme milloin minkäkin tien varrella tai metsässä loputtomia puuroannoksiamme ja grillailimme puistoissa herkullisia aterioita. Ruoan päälle juotuja herkullisia pikakahveja ja lukuisia pelattuja korttipelejä ei sovi myöskään unohtaa.
Hennan ja Raben roadtrip kävi astetta jännittävämmäksi, kun ihastuksen kipinät sähköistivät ilmaa puolin ja toisin. Jotain ihmeellistä ja onnellista tapahtui, kunnes pariskunnan seurustelusta tuli kotiinsoitettujen puheluiden myötä virallista jouluaattoa edeltävänä yönä <3
Bronte beach
oikea tilaihme, varsinkin kun Atte on pakkaamassa
Joulun vietimme Newcastlessa alkeellisella leirintäalueella 36-henkisen suomitiimin kanssa. Kokemus oli erilainen, ikimuistoinen ja mukava. Suomalaisia jouluruokia emme voineet kuin yrittää jäljitellä. Jouluruokamme sisälsi lihaa, makaronisalaattia, tuoresalaattia, hedelmäleipää ja maissia. Palanpainikkeeksi maistelimme Tobleronea ja paikallisia suklaita. Jotkut onnekkaat saivat Suomesta lähetetyistä paketeista Fazerin suklaita, joita salavarkain muutkin maistelimme.. Jouluaattoiltana leikimme lahjaryöstöä, johon halukkaat osallistuivat lahjallaan. Söimme herkkuja kynttilöiden ja jouluvalojen loisteessa ja tutustuimme uusiin ihmisiin. Yöllä leirintäalue oli muutoin hiljainen, ainoastaan suomalaiset olivat hereillä ja yrittivät hillitysti juhlia :D Yöllä hiivimme taskulamppujen valossa lähirannalle laulamaan joululauluja Eemilin säestäessä kitaralla. Laulut ja luettu jouluevankeliumi toivat hieman joulumieltä jokaisen rintaan. Pientä mieleen hiipinyttä koti-ikävää sai hillittyä sillä, ettei akkua ollut puhelimissa kolmeen päivään, eikä kotoa saanut kuvia tai viestejä. Joulupäivä ja Tapaninpäivä olivat aurinkoisia ja kuumia, joten vietimme ne rannalla makoillen.
Hyvällä mielikuvituksella ja luovuudella saatiin loihdittua loistavat pöperöt jouluksi myös eräolosuhteissa... ja ei muutakun ääntä kohti
H&R
Ihana aamuhetki
Hyvää huomenta
City beach
Jouluyön tunnelmaa
Joulu lusittuamme ja teltat pakattuamme matka jatkui kohti Sydneytä, jossa meitä tyttöjä odotti viikoksi vuokrattu talo pehmeine sänkyineen, ah. Lukijoiden kiinnostuksen säilyttääksemme säästämme Sydney-tarinat seuraavaan blogitekstiin.
Kaikkea hyvää teille sinne Suomeen, pysykää linjoilla ja laittakaa viestiä. Nauttikaa höntsyistä ja muista talven riemuista. :)
